sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Rouva suulin suojiin!

Kesän viimeiset virsikirjat matkalla Messilään
Marita nostettiin tänä vuonna hyvissä ajoin ja hyvän syyskelin vallitessa. Masto käytiin kaatamassa Messilän satamassa ja menomatka taittui kevyessä 1-2 m/s myötätuulessa ja auringon paistaessa. Seagull kuljetti Vanhan Rouvan takaisin Myllysaareen moitteetta.

Rouva osui pukkiin heti ensiyrittämällä
Veneen nosto sujui jo kohtalaisen hyvin muutaman vuoden harjoittelun jälkeen. Hyvä sää auttoi hommassa, kun ei tarvinnut tähtäillä venettä pimeässä ja syksyisessä myrskyssä pukin päälle, kuten joskus on jouduttu tekemään. Rouvan pohja oli melko hyvässä kunnossa ja siinä ollut pieni levä lähti harjalla pois. Tämä todistaa hyvin sen seikan, ettei sisävesillä tarvita mitään myrkkymaaleja veneen pohjaan, sillä Maritassa pohja on maalattu vain harmaalla Hempelin underwater primerilla. 

Vanha rouva jo suulin puolella. Tässä vaiheessa huomattiin peräpeilin tummenneet kohdat.
Valitettavasti Marita alkaa näyttää jo hyvinkin ikäiseltään eli 65 vuotiaalta. Koko kesän (ja monen edellisenkin kesän) ajan vuotanut emäpuu sai nyt seurakseen tummuneen peräpeilin, joka havaittiin noston yhteydessä. Nähtävästi perän partaiden molempien puolien nurkat ovat vuotaneet jonkin verran ja päästäneet kosteutta myös jo kerran vaihdettuun peräpeiliinkin.

Syyskaudelle tehtävä nakkilista onkin hyvin pitkä ja täynnä entistä vaativampia ja suurempia tehtäviä. Ja nyt tullaankin puuveneharrastuksen raakuuteen. Veneitä on kohtuullisen helppoa ja edullista ylläpitää normaalien vuosihuoltojen suhteen, mutta kun tarvitaan isompia remontteja, joihin ei välttämättä omat taidot ja resurssit riitä, tullaan tilanteeseen, joka on lähes kestämätön. Taloudelliset aspektit voidaan heittää suoraan roskakoriin, sillä puuveneisiin laitettuja kunnostuseuroja ei ikinä tulla saamaan lähellekään arvonnousuna takaisin. Mutta se haastavampi puoli onkin tunnepuoli. Tähänkin vanhaan ja vuotavaan haihin on ehditty jo rakastua niin vahvasti, että sen "hävittäminen", edes eteenpäin myymällä se ns. hyvään kotiin tuntuu kovin vieraalta ajatukselta. Toisaalta emäpuun vaihdattaminen ammattivenepuusepällä taas aiheuttaa niin suuren taloudelliseen haasteen, että sen voittaminen henkisesti ja tietysti rahoituksellisesti on erittäin vaikeaa.

Aika tullee näyttämään mihin ratkaisuun Maritan kanssa päädytään. Nyt kuitenkin annetaan rouvan kuivua rauhassa muutama viikko ja katsotaan sitten mihin ryhdytään ja millä aikataululla. Pitkä, kuiva syksy on kyllä erinomaista aikaa veneiden vuosihuollon ja remonttien tekemiseen! Joten älä unohda venettäsi syksyksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti