tiistai 14. kesäkuuta 2016

Marita turpoamaan!

Suulin vanha rata välillä tökkää ja kelkkaa pitää vähän käsipelillä auttaa eteenpäin

Tänään oli Maritan vuoro viimein päästä suulista Vesijärveen. Pienten viivästysten jälkeen ja melko lämpimän ja hyvin kuivan toukokuun jäljiltä jo hyvin reippaasti rakoileva Marita pääsi tänään veden ääreen ja meni lähes saman tien lähes kantta myöten järveen. 
Purjehduskauden parhaita hetkiä - veneenlasku!
Useista lautaväleistä tulvi vettä oikein urakalla veneeseen. Raot olivat niin suuria, ettei niitä oltu yritetty mitenkään tukkia, vain päinvastoin hioa väleistä turhat sotkut ja aineet pois, jotta turvotessa laudat menisivät siististi umpeen.
Vedenpinta veneen sisäpuolella pysyi lähes samana kuin veneen ulkopuolella,
niin suuret olivat helteisen toukokuun jättämät raot.
Vanhan rouvan laskussa oli tarkoituksena, että laskupukki saataisiin alta pois ja jätettäisiin Marita turpoamaan laiturien väliin liinojen päälle, mutta tällä kertaa vesi tuli niin nopeasti sisään, ettei pukkia enää millään saanut veneen alta pois.
Tähän Marita jäi turpoamaan. Onneksi oli tyyntä säätä tarjolla.
Vene kuitenkin turposi vuorokaudessa umpeen ja näin saatiin hai jälleen veneilykuntoon. Onneksi näin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti